Roskasta rospuuttoon

Useimmat pelaajat ajattelevat, että on olemassa kahdenlaisia kortteja: hyviä ja huonoja. Jaottelun ei tarvitse olla näin jyrkkä, vaikka useimmiten siltä tuntuukin. Käsivariaatioita on satoja, ja niiden kehittyminen pöydässä avaa kymmeniä tuhansia mahdollisuuksia. Millä tahansa kädellä voi voittaa. On toinen asia, miten järkevää tiettyyn kategoriaan kuuluvien korttien pelaaminen on. Tässä olen jaotellut kortit viiteen.

1. AA

Yksiselitteisesti paras mahdollinen lähtökäsi, joten se on ylhäisessä yksinäisyydessään. Varmaankin 95% pelaajista pelaa naulat samalla tavalla. Myös vaarallisen suuri osa pelaajista ylipelaa tämän käden. Ässäparin kippaaminen on vaikeinta. Preflop niin ei käy käytännössä ikinä, hyvin harvoin myöskään postflopissa. AA:n asema on huikea, muttei kiveenhakattu. Random -käsi voittaa AA:n 27% jaoista. A-x voittaa 7% (suittina prosentit ovat jo 10). Pienemmät parit ovat "vain" 4-1 tappiolla. Tiukoissa turnauksissa ässien pelaaminen on vaikeaa. Postflop sillä saa vähän tuottoa, mutta voi menettää helposti kaiken.

2. Monsterit - KK, QQ, JJ, AK

Mikä tahansa näistä johtaa lähes varmasti. Sananlasku kuuluu: "To get them - luck. To make the most out of them - skill." Yleensä monsterit pelataan samalla tavalla kuin ässät, mutta niistä pääsee helpommin eroon. Yksikin ylikortti jarruttaa kummasti. Erityisesti jätkäparin pelaamista monet vihaavat. Ilman settiä se on usein pulassa. Reraiseen vastaaminen on tuskaista, sillä ylipari löytyy usein, ja AK/AQ vastaan ollaan kolikonheitossa. AK on veikeä lähtökäsi. Osuma jompaankumpaan, niin ollaan vahvoilla. AK saa melko usein maksun miltä tahansa ässältä tai kurkolta. Lisäksi parhaana suoran vetokätenä se syö mukavasti vastaoutteja QQlta ja JJltä. Toisaalta AK tarvitsee apuja. Sen asemaa kuvastaa hyvin sen lempinimi Anna Kournikova: Näyttää hyvältä, muttei ikinä voita mitään.

3. Vahvat - TT, AQ, JT

Edelliseen verrattuna pieni ryhmä, sillä nämä kädet saavat aikaan eniten äksöniä. Näiilä tavataan myös korottaa mistä tahansa positiosta, ja sitten nihkeästi otetaan kantaa reraiseen. Pokerilegenda Doyle Brunson karttaa AQ:n pelaamista, koska se johtaa usein ongelmiin. Silti AQ kannattaa pelata aggressiivisesti. Sillä voi huoletta lyödä kylkeen ja näin selvittää, onko vihulla oikeasti mitään. Sama koskee kymppiparia. Se johtaa usein, eikä sillä lyövän tai päällelyövän tarvitse säikähtää pöytään tulevia ylikortteja. Heikot akat ja jätkät lähtevät litomaan ison lyönnin alta. Jätkä-kymppi kuuluu monen suosikkikäsiin. Niihin osuu suhteellisen usein, ja ylikortit palvelevat sitä suoran mahdollisuuksilla. JT on harvoin dominoitu (elävä AK/AQ/KQ vastaan). Etenkin suittina se on käyttökelpoinen ase.

4. Spekulatiiviset - suittikonnektorit T9-54 ja parit 9-6

Nämä kädet ovat harvoin yksinään mitään, mutta osuessaan mieletöntä tykistöä. Keskisetti saa yliparilta takuuvarmasti rahat (jollei vihu ole hyyyyvin tiukka tai saa ylimaallisen hyvän riidin). Suittikonsut hakevat kertoimia vedoilleen. Monet löisivätkin niillä kylkeen. Myös pariutunut pöytä tyyliin K-7-7 on osuessaan lottovoitto. Tällaiset kädet on helppo pelata. Jos eivät osu, pois - jos osuvat, voi keksiä tuhat ja yksi keinoa niistää vihulta rahat.

5. Marginaalikädet - AJ, AT, KQ, KJ, KT, QT, J9 suitti ja pienet parit

Ongelmakädet. Tyhjään pottiin näyttävät hyviltä, mutta kun seurakunta alkaa riehumaan, ne kalpenevat. Ne kun eivät IKINÄ johda mitään kättä. KQ häviää kaikille ässille, on pulassa akoille ja täysi muumio kurkoja vastaan. Kaikkia alempia pareja vastaan ollaan kolikonheitossa tappiolla. Kx tarvitsee vähintään kaksi osumaa. Jos pöytä K-8-3 aiheuttaa paljon äsköniä, on ässää pienempi kurko usein kevyttä kauraa. Monet varmasti miellään pelaavat tämän ryhmän käsiä suoran potentiaalin vuoksi, mutta kun flopatun suoran todennäköisyys on 1:77... Pienillä pareilla (tässä: 6sia pienemmät) pitää pelata maltillisesti. Osumatta kannattaa pitää potti pienenä. Check-check-check on hyväksyttyä taktiikkaa. Postriver niillä voi yrittää metsästää bluffeja.

6. Roskaa (keskiarvokäsi on Q7, jota huonommat ovat roskia ilman muuta, mutta myös kymppiä pienemmät kurkot ja ässät)

Käsivalikoimista yli 60% kuuluu vähän kategoriaan. Niitä kannattaa vältellä, mutta pidemmän down-swingin koittaessa rangea on pakko laventaa. Etenkin turnauksessa, jossa blindit syövät kyylän elävältä ennemmin tai myöhemmin. Myös heads-upissa on yksinkertaisesti pakko pelata roskilla. Monet pelaavat löysästi turnauksen alkuvaiheessa, jolloin pelaaminen on halpaa. Tämä on virhe. Peliä pitää päinvastoin avata myöhemmässä vaiheessa, edellä mainitun syyn vuoksi. Alkuvaiheessa instana kipattu Q9o on myöhemmässä vaiheessa sangen houkuttelevan näköinen.

Laitan loppuun vielä kymmenen suosikkikättäni (so. joilla olen voittanut eniten/hävinnyt vähiten mutun mukaan)

TT
AK
98s
86s
JT
AA
QTs
JJ
A5s (uskokaa tai älkää)
KK

Sinänsä vahva akkapari on jäänyt pois. Inhoan sen pelaamista. Sillä haluaisi maksuja, mutta toisaalta sitä on vaikea suojella montaa vihua vastaan. JJ on helpompi. Sillä voi suruttua puskea ja pistää vastustajat itkemään.